Ajankohtaista:
Kaaprin kämpän uudistaminen
Olhavan Osakaskunta on vuodesta 2021 alkaen varannut investointimäärärahan Kaaprin kämpän uudistamiseksi. Metsähallituksen kanssa saatiin viimein keväällä 2024 solmittua vuokrasopimus alueesta ja noin kuukauden päästä siitä rakennuslupa Iin kunnasta. Osakaskunta on saanut myönteisen tukipäätöksen Oulun Seudun Leaderilta, joka on mukana hankkeessa. Toteutusaika on 11.5.2024-31.12.2025.
Autiotupaa on rakennettu tehokkaasti kesän aikana. Tuulet ja tuiskut eivät ole meitä pidätelleet ja venekuljetukset sekä rakentaminen ovat onnistuneet hyvin – asiantuntija-apua tarvittiin kyllä pystytysvaiheeseen.
Rakennustyöt alkavat olla loppusuoralla. Jotain viimeistelyä tulee vielä ja jäitä pitkin kuljetuksia. Tavoitteena kuitenkin on, että viimeistään ensi kesänä ollaan valmiita.
Tuvalla – kuten jokaisella autiotuvalla- tulee olemaan omat sääntönsä. Tässä kuitenkin linkki Metsähallituksen luontopalveluiden sivuille, joissa kerrotaan Metsähallituksen autiotupien säännöistä.
Ohjeita autiotupien käyttäjille – Luontoon.fi
Meillä tärkeimmät ovat, että kämppä on kaikkien käytössä vauvasta vaariin, myös lemmikit ovat tervetulleita. Pidä kämppä siistinä ja siivoa se myös seuraavalle tulijalle. Pidä yllä vieraskirjaa ja kerro käynnistäsi ja retkestäsi ja huomioista säästä, saaresta sekä tuvasta.
Tupakat poltetaan vain ulkona. Tuvassa ei saa tupakoida!
Roskat poltetaan ulkona erillisessä nuotiossa ja ruuanjätteet voi laittaa wc:n Biolanin Eco kompostikäymälään.
Antti Tyykiluodon mereltä päin ottama kuva talkooporukasta. Kuvassa 17 henkilöä.
Alla kuvakoostetta talkoolaisista, talkoopäivistä ja eri vaiheista. Galleriaa tullaan päivittämään.
Kuvat Helka Tapio
Vuosikokouksen 2024 toimintasuunnitelma ja keskeisimmät päätökset
Osakaskunta päätti, että kalanpoikasia hankitaan entiseen tapaan istutettavaksi Olhavajokeen. Kalastus- ja metsästyslupamaksut säilyvät entisellään ja Kaaprin kämpän uusimisprosessia jatketaan.
Hoitokuntaan valittiin seuraavaksi 2 vuotiskaudeksi Seppo Tapio ja hänen varalleen Pertti Vanhala, Timo Sassi-Päkkilä ja hänen varalleen Heikki Lahdenperä, Ilkka Paaso ja hänen varalleen Pertti Tapio ja Jussi Takaluoma ja hänen varalleen Antti Takaluoma.
Toiminnantarkastajina jatkavat Eila Suomela ja Ahti Häyrynen.
Osakaskunnan edustajana Simojoen ja Kuivaniemen kalatalousalueella jatkaa Timo Sassi-Päkkilä ja hänen varallaan Seppo Tapio.
Helmi-projektin myötä vuosittainen niittomurskaus ja niittotähteiden keruu on sovittu Elyn kanssa tehtäväksi ajalla 2024-2027 alueilla Lahdenperä, Toitto, Muhokari, Kyröletto ja Vuornosletto.
Ruonalammen ja Ruonajärven kunnostustyön suunnittelu alkaa PVO:n ja ELY:n toimesta. Rahoitus tulee Helmi-projektin varoista. Asia merkittiin tässä vaiheessa tiedoksi, yhteyshenkilönä toimii Helka Tapio.
Pihlajajärven siiankasvatuskokeilu jatkuu n 150 000 siianpoikasen istuttamisella toukokuussa 2024.
Kaaprin kämpän uudistamiseen varattiin 13 000 euron investointiraha.
Olhavan osakaskunnan toiminta 2023
Vuosikokouksessa tehtiin päätös nahkiaismertapaikkojen kartoittamisesta ja merkitsemisestä. Hoitokunnan jäsenet Seppo Tapio, Timo Sassi ja Ilkka Paaso tekivät maastomerkinnät ja paikoista laaditaan kartta. Aiemmin tieto on ollut ns historiatietoa eikä varsinaista tarkkaa karttaa ollut olemassa, mikä tuotti hankaluuksia ja sekaannusta mm huutokaupan yhteydessä.
Vastakuoriutuneita ja vuoden vanhoja meritaimenen poikasia hankittiin alkukesällä Luonnonvarakeskukselta n 33 000 kpl ja Seppo ja Sofia Tapio kävivät istuttamassa ne eri kohtiin Olhavanjokeen. Lisäksi velvoiteistutuksena Voimalohen toimesta Olhavanjokeen istutettiin n 37 400 siianpoikasta.
Olhavanjoesta Alimmainen koskiosuus kunnostettiin. Koskeen kaikennäköisistä laskujätteistä vuosien aikana muodostunut pieni saari poistettiin ja veden virtaus saatiin jälleen juoksemaan vapaasti.
Osakaskunta on solminut Metsähallituksen kanssa vuokrasopimuksen Kaaprin alueen käytöstä. Osakaskunta on jo parin vuoden ajan varautunut toimintasuunnitelmassaan uusimaan huonokuntoisen kämpän Kaaprissa.
Hoitokunta sai kevään ja syksyn aikana palautetta veneenlaskupaikkojen toimivuudesta, mm veneitä kuljettaneet autot olivat jääneet sutimaan rantahiekkaan yms. Hoitokunta päätti kokouksessaan 30.9.2023 kunnostaa molemmat Vuornosojan ja Papinkarinniemen veneenlaskupaikat ja kiittää saamastaan palautteesta. Valmiit elementit tilattiin syksyllä LujaBetonilta ja ne tullaan asentamaan paikoilleen keväällä 2024. Veneiden lasku veteen helpottuu ja toivottavasti myös vaaratilanteilta veneitä laskiessa vältytään.
Hoitokunta päätti myös siistiä Vuornoksen uimarannan aluetta ja kunnosti kodan edustalle venepaikat vierasveneille lyhytaikaista rantautumista varten.
Alimmaisella Pihlajajärvellä alkoi uusintakokeilu siiankasvatuksesta ja syksyn ensimmäisenä tehtävänä oli petokalojen poisto järvestä. Vastuuhenkilöinä ja talkoissa ovat toimineet Ari Pernu, Heikki Lahdenperä ja Ilkka Paaso. Varsinaiset kalastonhoitotyöt ja aluekunnostukset kustansivat 23 111 eur.
Lahdenperän alueella on tehty kunnostusraivaus ja alueella olevat energiapuukasat noudetaan pois syksyn 2023 tai kevään 2024 aikana.
Helmi projektin myötä vuosittainen niittomurskaus ja niittotähteiden keruu on sovittu ELYN kanssa tehtäväksi ajalla 2024-2027 alueilla Lahdenperänlahti, (Hylkilaaka) Toitto, Muhokari, Kyröletto ja Vuornosletto.
Hoitokunta
Suunnitteletko ruoppausta?
Jos suunnittelet tulevalle talvelle tai keväälle rannan ruoppaustöitä, muistathan tehdä ilmoituksen ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ruoppausilmoituksen tekeminen on maksutonta. Ruopata voi pääsääntöisesti 1.9. – 31.5. välisenä aikana. Ruoppaus saattaa vaatia myös aluehallintoviraston lupaa.
Ilmoituksen perusteella luvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Lupa vaaditaan, jos toimenpiteistä voi aiheutua haittaa esimerkiksi luonnolle ja kalakannoille. Tilavuudeltaan yli 500 m3 ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastolta.
Ruoppauksen toteuttaja on vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta ja aiheuttamistaan haitallisista seurauksista. Ongelmien ja riitojen välttämiseksi on hyvä keskustella ja sopia hankkeesta lähinaapureiden ja vesialueen omistajan kanssa.
Olhavan Osakaskunnan tiedotus kalastus- ja metsästyslupamaksuista sekä rajoitukset ajalle 1.5.2024 – 30.4.2025
Verkkokalastus 20€/8 verkolta (8x30m, uusi kalastuslaki) Sorsalupamaksu 25€/henkilö/kausi
Rapupyydys 5 €/pyydys, enintään 15 pyydystä/pyytäjä (pyyntiaika 21.7.-20.8.2024)
Lupamaksut maksetaan Olhavan Osakaskunnan tilille FI89 5350 0250 0014 97.
(Samalle tilille maksetaan myös vesijättöjen lunastusmaksut.)
Kalastuksessa käytettävät pyydykset on merkittävä valtioneuvoston antaman kalastuslain 33§ mukaisesti.
Olhavan Osakaskunnan vesistöissä saa uistella vapaasti – siihen ei tarvitse vesialueen omistajan lupaa.
Valtion kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään 18-69 vuotias (poikkeuksena 65 v täyttäneet 31.12.2023 mennessä) ja kalastaa vieheellä, pyydyksellä tai ravustaa. Linkki Etusivu – Eräluvat-kauppa (eraluvat.fi)
Rapujen pyyntioikeus rajataan yleiskokouksen päätöksellä Olhavan osakaskunnan jäsenille, mökkiläisille ja paikallisille asukkaille. Lisäksi hoitokunta tulee kokouksessaan alkukesän aikana päättämään ravustuksen aloituksen ajankohdasta osakaskunnan vesistöissä. Asiasta tiedotetaan osakaskunnan www sivuilla ja facebookisssa.
Olhavan Osakaskunnan yhteystiedot: Seppo Tapio, puheenjohtaja Lahdenperäntie 5,91140 OLHAVA, puh 044 7748985. Hoitokunnan valitsema sihteeri ja kirjanpitäjä Helka Tapio, helka.tapio@ii.fi.
Veneenlaskupaikat Olhavassa
Veneilijöille tiedoksi, että Olhavassa on veneenlaskupaikkoja Vuornosojansuulla (päädyssä sepelipohja ja vanhan verkkopuohin kohdalla betoniluiska), Papinkarinniemen tien päässä (eteläpuolella) ja Olhavan koulun rannassa (jyrkkä ranta).
Olhavan osakaskunnan kuulumisia 2022
Olhavan osakaskunnan vuosikokous pidettiin kylätuvalla 29.4.2023.
Hoitokunnan jäsenet seuraavaksi 2-vuotiskaudeksi sekä henkilökohtaiset varamiehet
Seppo Tapio varalla Pertti Vanhala
Timo Sassi-Päkkilä varalla Kari Parkkila
Jussi Takaluoma varalla Antti Takaluoma
Ilkka Paaso varalla Pertti Tapio
Osakaskunnan edustajaksi Simojoen ja Kuivaniemen kalastusalueen kokouksiin valittiin Timo Sassi ja hänen varalleen Seppo Tapio. Toiminnantarkastajina jatkavat Eila Suomela ja Ahti Häyrynen.
Osakaskunta hankkii toimintasuunnitelman mukaisesti kalanpoikasia Luke Luonnonvarakeskukselta ja istuttaa niitä Olhavan osakaskunnan vesistöihin. Lisäksi Voimalohi on tarjonnut poikasia osakaskunnan istutettavaksi (velvoiteistutus).
Kaaprin kämpän ennallistaminen on edelleen suunnitelmissa ja neuvottelut jatkuvat Metsähallituksen kanssa.
Muhojoen kunnostusselvitys on esitelty maaliskuussa 2023, minkä jälkeen on tehty viimeiset mahdolliset lisäykset suunnitelmaan saadun palautteen perusteella. Osakaskunta on hyväksynyt ELY:n kanssa tehdyn sopimuksen Muhojoen kunnostamisesta. Osakaskunnan tehtäväksi jää sopimusten tekeminen maanomistajien kanssa (joiden alueella tehdään konetöitä).
Todettiin, että osakaskunta ei järjestä talviaurausta Vuornoskodalle johtavalla tiellä. Alueella ei osakaskunnan tiedon mukaan ole järjestäytynyttä tiekuntaa. Osakaskunta on osallisena useassa tiekunnassa ja tiemaksut ja hoito määräytyvät järjestäytyneen tiekunnan päätösten mukaisesti.
Alimmaisella Pihlajajärvellä on aikaisemman päätöksen mukaan luovuttu siiankasvatuksesta koska kasvatus siellä ei ole onnistunut toimenpiteistä huolimatta. Osakaskunta toteuttaa siiankasvatuksen uuden kokeilun Alimmalla Pihlajajärvellä. Vastuuhenkilöinä puheenjohtajan lisäksi toimivat Heikki Lahdenperä ja Ari Pernu.
Kunnostushankkeena hoitokunta hakee ruoppauslupaa ELY keskukselta alimmaisen pohjoispuolen koskipaikan kunnostamiseen Olhavanjoessa.
Tiedoksi Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitukseen Turveruukin turvetuotantolupa Muhosuolla
Hallinto-oikeus kumoaa ja poistaa aluehallintoviraston päätöksen ja hylkää Turveruukki Oy:n lupahakemuksen. Turveruukki Oy on hallinto-oikeudelle 1.3.2021 toimittanut kirjelmän ja peruuttanut valituksensa ja hakemuksensa koskien Muhosuon turvetuotantoaluetta.
Olhavan osakaskunnan kuulumisia 2021
Olhavan osakaskunnan vuosikokous kokoontui Vuornoksen kodalle ja paikalla oli 11 osakasta. Kokouksessaan yleinen kokous hyväksyi ravustuksen rauhoituksen kaudelle 2021. Rapukantaa tullaan seuraamaan ja mahdollinen koeravustus tehdään kesällä 2022, minkä jälkeen tehdään päätös kauden 2022 ravustuksesta.
Kalanpoikasia hankitaan edellisten vuosien tapaan Luke luonnonvarakeskukselta ja istutetaan Olhavan osakaskunnan vesistöihin.
Pihlajajärvellä oli puheenjohtajan toimesta tehty katselmus padon kunnosta ja ympäristöstä. Alue on vaikea kulkuista, aiemmat tienreiät ovat metsittyneet ja aikanaan puusta rakennettu munkki on lahonnut ja huonokuntoinen. Päätettiin, että uutta munkkia ei alueelle enää rakenneta, vaan sinne sijoitetaan kaivinkonetyönä 400 mm, n 7 metriä pitkä putki, jonka tarkoituksena on tasata vedenpinta järvissä oikeaan korkoon.
Hoitokuntaan jäseniksi valittiin Heikki Lahdenperä ja hänen varalleen Matti Kyröläinen, Osmo Jurvakainen ja hänen varalleen Jussi Takaluoma, SeppoTapio ja hänen varalleen Pertti Vanhala sekä Timo Sassi-Päkkilä ja hänen varalleen Kari Parkkila. Toiminnantarkastajiksi valittiin Eila Suomela (varalle Riitta Muhonen) ja Ahti Häyrynen (varalle Eino Lehtonen). Osakaskunnan edustajaksi Simojoen ja Kuivaniemen kalastusalueen kokouksiin valittiin Timo Sassi-Päkkilä ja hänen varalleen Seppo Tapio.
Osakaskunnan vesistöihin hankittiin jälleen Taivalkoskelta Lukelta n 19 000 taimenen poikasta ja istutettiin osakaskunnan vesistöihin. Veneenlaskupaikat ja kodat ovat olleet aktiivisessa käytössä ja kalastus- ja sorsastuslupien lunastus alueella on ollut vilkasta. Vuornoskodan turvallisuutta ja käytettävyyttä parannettiin rakentamalla kodalle tukevat portaat ja penkit.
Osakaskunta tiedottaa, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on esittänyt kunnostuksen tai hoidon järjestämisestä Muhokarin, Toiton ja Kyröletto-Vuornosletto alueille. Toimenpiteiden on tarkoitus ajoittua 2021-2023 ajalle. Toimenpiteinä parannetaan alueella esiintyvän rantaluonnon (merenrantaniitty) edustavuutta. Samalla parannetaan alueella esiintyvien uhanalaisten/harvinaisten hyönteislajien ja lintujen elinympäristön laatua. Niitetään ja raivataan pensoittunutta ja ruovikoitunutta merenrantaniittyä. Merenrantaniityn niittohoitoa jatketaan vuosina 2022-2023.
Olhavan osakaskunnan kuulumisia 2020
Kalanpoikaset haettiin taas perinteisesti Taivalkosken kasvattamolta ja istutettiin osakaskunnan vesistöihin. Kuvissa Seppo Tapio ja Sofia Tapio istutuspuuhissa Muhojoella ja Olhavajoella. Kuvat Sofia Tapio
Voimalohi lahjoitti osakaskunnalle kesäkuussa 2020 taimenen poikasia. Osmo Jurvakainen, Heikki Viinamäki ja Jyrki Salo istuttamassa poikasia Muhojokeen.
Olhavan osakaskunta on antanut luvan Oulun kalatalouskeskukselle Muhojoen kunnostustoimenpiteille
Koskijakson kunnostus Kuva 4 Rännimäistä uomaa kivetään moni-ilmeisemmäksi. Suojakivien alle lisätään soraa. Suojakivien väliin tehdään nopeavirtaisia kutunieluja, joihin lisätään soraa.
Muhojoki 84.124 Muhojoki sijaitsee Iin kunnassa ja se laskee Perämeren Seljänlahteen noin 5 km Olhavan kylän eteläpuolella. Muhojoen valuma-alueen pinta-ala on 46,6 km2, järvisyys 1,9 %. Muhojoen valuma-alueen kuormitus muodostuu pääosin metsätalouden kuormituksesta. Muhojoen yläosalla ei ole asuinkiinteistöjä, alaosalla on vakituista ja loma-asutusta. Muhojoki on tärkeä lähivirkistysalue paikallisille asukkaille ja mökkiläisille. Kalastus on virkistyskäyttömuodoista tärkein. Olhavan osakaskunta on istuttanut Muhojokeen kokeiluluontoisesti harjusta ja taimenta. Maastokäynnillä 17.6.2020 osakaskunnan edustaja kertoi että Muhojoessa kalastetaan harjusta, haukia ja ahvenia. Muhojoessa esiintyviä kalalajeja ovat nahkiainen, harjus, hauki, ahven, särki, vaellussiika ja rapu. Osakaskunnan kertoman mukaan Muhojoessa luontaisesti lisääntyy ainakin harjus ja rapu. Silmämääräisesti arvioituna Muhojoen vesi on humuspitoisuudesta johtuen ruskeahkoa. Kiintoainesta ei joessa merkittävästi näkynyt. Maastokäynnillä 17.6.2020 tarkastelussa olleet koskijaksot olivat luonnontilaisia. Uomien varjostus oli hyvä. Virtapaikat olivat moni-ilmeisiä, mutta hienompijakoinen soraikko puuttui. Tämän kohdekohtaisen suunnitelman tarkoituksena on aktivoida paikallistoimijoita virtavesikohteiden laaja-alaisimpiin kunnostuksiin. Hyviä virtavesikunnostusesimerkkejä löytyy myös läheisestä Olhavanjoesta. Kuvat ja teksti Heikki Tahkola, kalatalousasiantuntija ja Maarit Satomaa, maisema- ja ympäristöasiantuntija/hankesuunnittelijat ProAgria
Kunnostustoimenpiteet:
Muhojoen Muhoperällä sijaitsevan koskijakson moni-ilmeisyyttä lisätään ja kalojen elinympäristöjä parannetaan lisäämällä syvännevaihteluja, kaivamalla kuoppia, lisäämällä soraa ja tekemällä matalia pohjakynnyksiä. Myös alueen virkistyskäyttömahdollisuudet monipuolistuvat. Kunnostus tehdään käsikunnostuksena. Virranohjainrakenteissa hyödynnetään paikalta löytyvää kiviainesta. Hienojakoinen sora tuodaan paikalle traktorin kauhalla ja levitetään uomaan sankoilla. Tämän koskijakson pituus on 100 m. Kunnostustoimenpiteillä ei vaikuteta veden korkeuteen. Alimmalla kunnostuskohteella, kulkusillan alapuoliseen kivikkoon tehdään alivirtaamauomia ja -kuoppia. Niiden avulla kalojen vaellus mahdollistetaan myös alivirtaama-aikoina. Kunnostus tehdään käsin. Sillan yläpuolella olevasta lampimaisesta suvantoalueesta poistetaan siihen kertynyttä hienojakoista maaainesta ja vesikasvillisuutta, sekä avarretaan liettynyttä keskiuomaa. Tämä kunnostustyö tehdään pitkäpuomisella kaivinkoneella. Kunnostustoimenpiteitä voidaan soveltaa joen muihinkin kohtiin. Ennen varsinaisia kunnostustoimenpiteitä kohteesta tulee laatia kunnostussuunnitelma, hankkia maa- ja vesialueiden omistajien luvat, sekä pyytää lausunto paikallisesta ELY -keskuksesta.
Olhavan Osakaskunnan kuulumisia 2019
3.5.2019 Hoitokunnan puheenjohtajan valinta Päätettiin yksimielisesti valita hoitokunnan puheenjohtajaksi Seppo Tapio. Hoitokunnan varapuheenjohtajan valinta Päätettiin yksimielisesti valita hoitokunnan varapuheenjohtajaksi Timo Sassi-Päkkilä. Hoitokunnan sihteerin valinta Päätettiin yksimielisesti valita hoitokunnan sihteeriksi Helka Tapio 06.05.2019 lukien.
30.12.2019 Valituksen tekeminen Vaasan hallinto-oikeuteen koskien Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston tekemää päätöstä 10.12.2019 (171/2019) Muhosuon turvetuotantoalueesta liitteen 1 mukaisin perustein. Päätös: Olhavan Osakaskunta päättää hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston tekemästä päätöksestä 10.12.2019 (171/2019) Muhosuon turvetuotantoalueesta Vaasan hallinto-oikeudelle ja vaatii liitteen mukaisin perustein turvetuotantoluvan hylkäämistä kokonaisuudessaan. Olhavan Osakaskunta valtuuttaa osakaskunnan sihteerin Helka Tapion toimimaan asiamiehenä ja toimittamaan valitusasiakirjat sähköisesti/faxilla Vaasan hallinto-oikeuteen.
TOIMINTA
Huhtikuussa 2019 Alimmaisessa Pihlajajärvessä suoritettiin petokalojen poisto. Käsittely onnistui hyvin. Toukokuussa 2019 istutettiin Alimmaiseen Pihlajajärveen noin 140 tuhatta vastakuoriutunutta siian poikasta. Vastakuoriutunut siian poikanen on noin 1 senttimetrin mittainen. Elokuun lopulla siian poikasen mitta oli jo noin 4 senttimetriä. Nyt osakaskunta on tyhjentämässä järveä Pihlajaojan kautta Olhavanjokeen. Noin kolmen vuoden kuluttua nämä poikaset palaavat syntymävesistöönsä ja ovat siten pyydettävissä Olhavanjoesta. Uuden kalastuslain ja -asetuksen myötä Olhavan jokikin luetaan vaelluskalavesistöksi ja kalastuksen ajalliset rajoitukset koskevat myös jokeamme. Tarkat rajoitukset ovat luettavissa netistä sivustolta ”kalastusrajoitus,fi”.
TOIMINNALLINEN VUOSI TAKANA
Olhavan Osakaskunnalla on takanaan varsin toiminnallinen vuosi. Siianpoikasten kasvatuksen lisäksi kesäkausi alkoi perinteisesti kalanpoikasten haulla Taivalkoskelta. Noin 15 000 vuoden vanhoja ja vastakuoriutuneita taimenenpoikasta istutettiin osakaskunnan vesistöihin. Velvoiteistuksina vastaanotettiin n 30 000 siian poikasta ja laskettiin Olhavajokeen. Osakaskunnan toimesta parannettiin Vuornoksen kodalle ja veneenlaskupaikalle menevää tietä ja järjestettiin ympäristön siistimistalkoot. Osakaskunta rakensi myös uuden kodan Antinmatalan saareen. Mahtava talkooporukka, joka koostui paikallisista ja mökkiläisistä, sai kodan valmiiksi heinäkuussa parhaaseen veneilyaikaan. Kodat ovat olleet vilkkaassa käytössä ympäri vuoden. Keväällä koronaepidemian puhjettua lisääntyi paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden liikkuminen ulkona mm retkeilyn ja talvikalastuksen myötä ja osakaskunta on saanut todella hyvää palautetta kotien tuomasta suojasta ja niiden tarpeellisuudesta. Vuoden lopussa hoitokunta päätti hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston tekemästä päätöksestä 10.12.2019 (171/2019) Muhosuon turvetuotantoalueesta Vaasan hallinto-oikeudelle ja vaatii turvetuotantoluvan hylkäämistä kokonaisuudessaan. Vaasan hovioikeus on kuullut osapuolia toistamiseen ja ratkaisua on odotettavissa vuoden 2020 puolella. Valitus oli kokonaisuudessaan laaja ja kattava. Valituksessa pyrittiin tuomaan näkyvästi esille paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden mielipide ja huoli Muhosuon, Muhojoen ja Seljänlahden vesistön pilaantumisesta ja turvetuotannon haitallisesta vaikutuksesta koko Olhavan alueen ympäristöön.
Uusi kota Antinmatalaan !
Olhavan osakaskunta rakentaa talkoovoimin uuden kodan Antinmatalaan. Antinmatala on Olhavan osakaskunnan omistama saari, jossa on aikoinaan ollut kalastuskämppä.
Antinmatalassa on paljon kävijöitä. Talvella on kyläläisten ja mökkiläisten (useampi sata kesäasukasta) toimesta saareen tehty hiihtolatu. Talvella saaressa vieraillaan kelkoilla ja mönkijöillä ja kesällä paikka on veneilijöiden suosiossa. Paikka on myös suosittu sorsastuspaikka. Käyttö on siis vilkasta sekä kesällä että talvella. Saareen on rantauduttu huonolla kelillä ja tehty nuotioita. Kotarakennuksen avulla saaren runsas käyttö olisi hallittua, toisi turvallisuutta ja sateensuojaa saaressa kävijöille sekä vähentäisi roskaamista. Tässä meillä on hieno hanke ja kyläläisistä ja mökkiläisistä koostuva innokas talkooporukka.
Tietoa osakaskunnasta
Olhavan osakaskunnan vesialue on pinta-alaltaan 169,7 ha ja se sijaitsee Olhavan kylän edustalla. Lisäksi osakaskunnan yhteiseen alueeseen kuuluvat yhteisen vesialueen kanssa samalla kiinteistötunnuksella olevat vesijättö- ja muut yhteiset alueet. Osakkaita osakaskunnassa on noin 500.
Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta. Osakaskunnan tehtävänä on myös kalastuksen järjestäminen alueellaan kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti siten, että pyritään turvaamaan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu. Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous, lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka säännöissä on päätetty hoitokunnan päätösvaltaan kuuluviksi. Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu neljä jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
Hoitokunnan jäsenet vuonna 2019 ovat: Seppo Tapio puheenjohtaja, Timo Sassi varapuheenjohtaja, Osmo Jurvakainen jäsen ja Heikki Lahdenperä jäsen.
Hoitokunta päättää mm suostumuksen antamisesta merkitykseltään vähäisen laiturin, kaapelin, johdon tai muun sellaisen laitteen sijoittamiseksi, kilpailujen ja muiden järjestettyjen tilaisuuksien järjestämiseksi, vainajan tuhkan sirottamiseksi yhteiselle alueelle, suostumukset vähäisiin ruoppauksiin ja ruoppausmassojen sijoittamiseen, suostumukset kalastus- ym tutkimuksiin osakaskunnan alueella.
Osakaskunnan Facebook-sivuille pääset täältä